|
Valtakunnallinen Syödään yhdessä syyskuu -kampanja käynnistyi Suomalaisen ruoan päivänä 4.9.2026 ja jatkuu koko syyskuun ajan. Kampanja-ajalle osuvat myös Lähiruokapäivä 12.–13.9., Leipäviikko 7.–13.9., Hävikkiviikko 21.–27.9. sekä 28.9.–4.10. Syömävierasviikko, joiden teemoja kampanjassa myös nostetaan esille. Kampanjan toteuttaa Maa- ja metsätalousministeriö. Lue lisää kampanjasta täältä. Suomen Keittiömestarit ry ja alueyhdistykset osallistuvat Suomalaisen ruoan päivään ja sitä kautta myös Syödään yhdessä syyskuu -kampanjaan päivään yhteisellä, valtakunnallisella panoksella. Tavoitteena on tuoda suomalainen ruoka näkyväksi paikallisten tekijöiden, alueellisten makujen ja keittiömestareiden osaamisen kautta. Lue mitä muut alueyhdistykset tekivät. Pirkanmaan Keittiömestarit osallistuivat Suomalaisen ruoan päivään 4.9. yhdessä monen alueemme kunnan koulu- ja päiväkotiruokailusta huolehtivan Pirkanmaan Voimian kanssa. Päätimme kehittää uuden, nuorille maistuvan kouluruokareseptin, jossa yhdistyvät suomalaiset raaka-aineet.  Idean äiti on Voimian Pata -tuotantokeittiön tuotantovastaava, keittiömestari Pirjo Aakkula, joka on myös yhdistyksemme aktiivijäsen. ”Tässä saadaan esille monta tärkeää asiaa: upea suomalainen innovaatio eli maksuton koululounas, suomalaiset puhtaat raaka-aineet ja Pirkanmaan horeca-ammattilaisten vahva osaaminen”, sanoo Pirjo. Yhteistyö tukee myös Voimian tammikuussa alkanutta Kaikki syö! -kampanjaa, jonka tavoitteena on saada jokainen lapsi ja nuori syömään hänelle valmistettu koululounas. (Katso Voimian somevideo ruokalistasta.)
Suunnittelun ja keskustelujen myötä syntyi mestarin jyväbroilerikastike ja mestarin kasviskastike, joissa hyödynnettiin mahdollisimman pitkälle suomalaisia raaka-aineita. Kastikkeisiin saatiin makua mm. paahdetuista kasviksista ja juustosta. Myös kaikki tarjottavat lisukkeet olivat kotimaisia. Halusimme tarjota päiväkodeissa lapsille välipalana jotain erityisesti pirkanmaalaista, ja päädyimme tarjoamaan Penttilän perunarieskaa, joka on lähiruokaa parhaimmillaan. Tämä oli iso ponnistus erityisesti Voimialle 3 kuukauden aika toteutettavaksi, sillä uusien reseptien ja ruokien kehittäminen kaikki kriteerit täyttäväksi valmistukseen asti on heillä pitkä prosessi. Päivää varten Voimian Padassa mestarin jyväbroilerikastiketta keitettiin 5000 kg ja kasviskastiketta 800 kg…  Sen lisäksi, että suunnittelimme uuden ruoan Voimian kanssa, päivän isompana tarkoituksena oli mennä kouluille puhumaan nuorten kanssa suomalaisesta ruoasta ja sen merkityksestä. Jalkauduimme neljälle koululle keittiömestarien Pirjo Aakkula, Mika Hellstén, Aarne Hietamäki, Heimo Karne, Tomi Koskenniska, Matti Kuusi ja Markku Salonen sekä Voimian henkilökunnan voimin. Kävimme puhumassa muutamille luokille suomalaisesta ruoasta ja olimme myös ruokailujen ajan paikalla ruokaloissa juttelemassa nuorten kanssa ja kyselemässä heidän ajatuksiaan suomalaisesta ruoasta, sen merkityksestä, heidän kokemuksistaan sekä myös kouluruoasta, joka on iso ja merkittävä tekijä suomalaisessa ruokakulttuurissa. Keskustelu nuorten kanssa oli todella kiinnostavaa ja monella oli tietämystä siitä, mitä suomalainen ruoka on ja miksi olisi tärkeää käyttää suomalaisia tuotteita. He tiesivät, että suomalainen ruoka on laadukasta, puhtaasti tuotettua ja hyvin valvottua. Lisäksi, kun ruoka tuotetaan lähellä, voidaan välttää turhia päästöjä ja tuetaan suomalaista työtä ja omavaraisuutta.  Keskustelu kouluruoasta oli myös hyvää ja nuorilla oli paljon ajatuksia ja mielipiteitä ruoasta. Vaikka esim. yläasteella kouluruokailu ei ole pakollinen nuorille, he silti mielellään syövät kouluruokaa. Sitä myös pidettiin yleisesti ihan hyvänä. Makutottumukset ja lempiruoat ovat pysyneet hyvin samanlaisena kuin aiemmilla sukupolvilla: makaronilaatikko, pinaattiletut, hernekeitto, kalapuikot, jauhelihakastike ja pastaruoat maistuvat tänäkin päivänä. Kouluruoka koettiin myös maittavaksi, mutta joissain ruoissa saisi olla nuorten mielestä enemmän mausteita. Lisäksi perunamuusia ja hedelmiä monet nuoret haluaisivat saada enemmän lounaalla. Nuoret maistavat rohkeasti uutta, mutta vaikeimpina pidetään sellaisia ruokia, joiden nimet eivät ehkä heti kerro, mistä on kysymys; esimerkkinä karibialainen kalapata. He myös pitävät kouluruoassa tärkeänä, että siitä näkee selkeästi, mitä siinä on. Mestareiden jyväbroilerikastike ja kasviskastike saivat sekä nuorilta että koulujen aikuisilta positiivista palautetta. Molemmissa oli heidän mielestään makua. Opettajat olivat myös innokkaita puhumaan kouluruoasta ja omista kokemuksistaan ja kouluruokamuistoistaan. Nuoret olivat hyvin kiinnostuneita keittiömestarien työstä. Keskustelimme erilaisista työurista, ammattikunnan tunnuksista, jotka meillä oli kaulassa, sekä ravintolassa käymisestä ylipäätään. Osa nuorista halusi ottaa jopa kuvia mestareiden kanssa! Oli hienoa kuulla, että jotkut miettivät ravintola-alaa tulevana ammattina. Erään koulun ruokalan henkilökunta kommentoi, että nuoret olivat Suomalaisen ruoan päivänä selvästi rauhallisempia ruokalassa, kun mestarit olivat paikalla valkoisine takkeineen ja hattuineen.  Päivä oli kaikin puolin onnistunut sekä mestareiden että voimialaisten mielestä. Nuoret olivat avoimia keskusteluille ja oli ilo huomata, että yhdessä syöminen koetaan tärkeäksi, suomalainen ruoka kiinnostaa nuoria ja he myös näkevät sen tärkeyden. Kiitoksia keittiömestareille, jotka lähditte mukaan kouluille puhumaan tärkeästä aiheesta, Voimian ja kaikkien koulujen henkilökunnalle sekä Penttilän tilalle, jotka mahdollistitte tämän päivän onnistumisen! Teette kaikki arvokasta työtä suomalaisen ruoan ja ruokakulttuurin eteen! Meidän yhteinen tavoitteemme on valmistaa maistuvaa ruokaa hyvistä raaka-aineista. Aarne puheenjohtaja kuvat: Aarne, Markku, Matti, Mika, Sanna, Tomi |
